FT Suvi Nenonen, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy
Koska olet ollut viimeksi kiitollinen siitä, että olet saanut ladattua kännykkäsi? Entä siitä kun verkkoyhteytesi toimii ja saat tehtyä työsi kotoa käsin? Koska olet liikuttunut, kun sinulle on annettu positiivista palautetta – se on tuntunut niin hyvältä, että sinulle tulee kyynel silmään?
Näitä tunteita olemme olleet jakamassa, kun kahden suomalaisen tutkimus- ja kehityshankkeen pilotteihin osallistuvat henkilöt olivat mukana yhdessä kehitettyjen ratkaisujen kokeilussa Namibiassa. Onipan kylässä viiden talon asukkaat saivat käyttöönsä sekä sähkön että netin Fusion Grid-palvelun avulla. Faith Primary koulun opettajat kokeilivat aktiivisen oppimisen menetelmiä uusitussa luokkahuoneessa ja myös Berg-Op Akademin nuoret harjoittelivat väittelytaitoja pihalle tuunatussa oppimisympärsitössä. Molempien koulujen opettajista hankkeeseen osallistuvat opettajat saivat tunnustuksen aktiivisuudestaan uusien opettamisen keinojen kokeilusta ja testauksesta.
Teknologiaa ja vuorovaikusta
Molempia hankkeita voi tarkastella sosioteknisen muutoksen mallin viitekehyksessä, jonka Geels julkaisi 2002. Sosioteknisessä järjestelmässä yhdistyvät teknologian ja ihmisen välinen vuorovaikutus. Fusion Gridin luoma paikallinen energiantuotantojärjestelmä on teknologisesti kompleksinen. Siihen liittynyt vuorovaikutteisuutta oli informoivaa, opettavaa ja reflektoivaa. Pilottitalojen asukkaiden tuli ymmärtää, mitä mahdollisuuksia sähkö ja verkkoyhteys heille antoi ja samalla heidän piti ottaa omistajuus laitteiston käytöstä ja ylläpidosta. Kun pandemia muutti suunnitelmia paikan päällä ohjaamisesta, toteutettiin ohjaus digitaalisen etäohjauksen avulla. Muutoksen ymmärtäminen näin jälkeen päin tarkasteluna synnytti mieliin uudenlaisia lähestymistapoja: kulttuurin ymmärtäminen onnistui hankkeissa parhaiten kulttuuria eläen. Vaikka viimeiset matkat paikan päälle täältä Suomesta eivät toteutuneetkaan epidemian vahvistuessa, säilytimme molemmissa hankkeissa kiinteän digitaalisen yhteyden. Kuulumisten vaihtaminen ja huolien jakaminen auttoivat aina, kun asumisen tai oppimisen ympäristöjen muutokset ja niillä saavutetut hyödyt olivat jäämässä pois mielestä ja hautautua totuttuihin toimintatapoihin.
Sosioteknisessä muutoksessa tekninen ja sosiaalinen toimintaympäristö ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja muokkaavat toisiaan. Teknologinen siirtymä on sosiaalinen prosessi ja esitellessämme e-oppimista osana aktiivista oppimista tämä korostui entisestään. Siirtymässä suhtautuminen opettamiseen, oppijaan oli myös rakenteellinen muutos koulupäivän ja oppimisen organisoimisessa. Kuitenkin huomasimme, että e-oppimiseen liittyen olisi hyvä lähteä liikkeelle siitä, mitä välineitä koulun opettajat ja oppijat jo käyttävät. Ulkoapäin tuodut laitteet eivät tulleet tutuiksi kovin helposti ja tavoiteltu oppiminen jäi käytännön esteiden varjoon: ei ole mutkatonta muistaa laittaa laitteita lataukseen, että ne olisivat käytössä silloin, kun niitä tarvitaan. Tällaisen perusasian tunnistaminen oli meille haasteellista, mutta opettavaista, sitten kun suostuimme sen ymmärtämään.
Kehittämistä kolmella tasolla
Geels (2002) kuvaa sosioteknisen muutoksen tapahtumista kolmitasoisena. Namibiassa etenimme virastoja ja ministeriöitä lähestyen. Tämä auttoi meitä tunnistamaan makrotasolta katsottuna mesotason, regiimin, toimijoita ja pilottikohteita. Oniipan kylä ja kaksi edellä mainittua koulua olivat regiimitason entiteettejä, joissa on omat tavat ja säännöt. Kohtasimme pilotointia mahdollistavia, mutta myös haittaavia sääntöjä. Kouluissa mm. johtokunta tunnisti pilotoinnissa paljon hyvää, mutta teknologian mukaan tuominen aiheutti paljon keskustelua. Esimerkiksi riippuvuus teknologiasta huolestutti, samaten verkon tarjoama mahdollisuus vierailla sivuilla, joita yleisesti ei hyväksytty. Mutta haasteista selvittiin yhteisen kehittämisen avulla: kun yhteinen tavoite on selvä, voi mikrotason innovaatioilla hiljalleen liikutella regiimitason rakenteita.
Monitasomallissa pienet ketterät aloitteet ovat uusia avauksia, jotka vaikuttavat ylempiin meso- ja makrotasoihin, mikäli tähdet ovat oikeassa asennossa. Aktiivinen oppiminen ei ollut pelkästään digitaalista vaan yhteiskehitimme kouluymäpristöön myös aktiivisen oppimisen luokkatiloja, sisälle sekä ulos. Niiden avulla voitiin luoda aktiivisen oppimisen tilanteita, joissa helposti liikuteltavien huonekalujen avulla ympäristö muokkaantui. Koska kalusteet olivat aiempia sutjakampia, toivat ne luokkaan myös lisää tilaa, sillä lapsiryhmät olivat suuria. Kalusteet näkyvinä artefakteina sekä myös Fusion Grid konsepti tukiasemineen asuintalon uumenissa konkretisoivat uusia mahdollisuuksia. Fusion Grid konseptin avulla kylään tuotiin mahdollisuus käyttää sähköä ruoanlaittoon ja nettiä töiden hoitamiseen. Arki oli erilaista.
Jokainen muutos on erilainen
Muutos on regiimin toimijoista lähtevää sisäsyntyistä muuttumista, jossa regiimin toimijat muokkaavat regiimin toimintaa ilman ulkoista painetta. Tämän takia pilottikohteiden toimijoiden sitoutuminen yhteiseen projektiin oli ensiarvoisen tärkeää. Toiminta paikan päällä heidän kanssaan oli myös ainut tapa yhdistää uusia ratkaisuja olemassa oleviin puitteisiin. Yhdistämällä vanhoja ja uusia ratkaisuja innovaatiot saattavat johtaa myös laajempiin muutoksiin.
Laajemmat muutokset voivat puolestaan aiheuttaa muutoksia käyttäjätottumuksissa ja luoda näin tilaa uusille innovaatioille. Muutos syntyy, kun regiimin toimijat eivät enää usko nykyisen järjestelmän tulevaisuuteen vaan näkevät edessä uutta. Kulttuurin voima ja vahvuus eteenpäin vieväksi voimaksi on tärkeä tunnistaa. Sen tavoittaa vuoropuhelusta silmästä silmään, samalla tasolla ja aina välillä, yhteiseen tavoitteeseen ja visioon katsomalla. Meillä Suomessa tulevaisuus nähdään monesti edessäpäin, lineaarista polkua edeten saavutettavana. Koimme kaikki kulttuuria, jossa aika ei välttämättä etene lineaarisesti vaan syklisesti virraten. On tarkennettava katsetta, jotta tulevaisuuteen eteneminen lähtee kohti oikeaa suuntaa. Syklisen ajan sylissä uudet ideat, tavat ja tottumukset kehittyvät kuin suuressa sylissä. Nämä hankkeet, jotka nyt ovat loppumassa ovat pitäneet meitä sylissään. Yhteinen oppiminen on ollut suuri ilo.
Lähde:
Geels, F.W. (2002). Understanding the Dynamics of Technological Transitions, A co-evolutionary and socio-technical analysis, PhD thesis, Enschede: Twente University Press
Suvi Nenonen on ollut Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n yhteyshenkilö IN-Learn -hankkeessa, joka eteni rinnakkain Fusion Grid -hankkeen kanssa. Molemmat hankkeet panostivat kehitystoimintansa Namibiaan. In-Learn hankkeessa kehitettiin oppimisympäristöjä. Kehitysprosessin kuvaus löytyy täältä https://issuu.com/polarpartners/docs/active_learning_handbook_issuu